Konseptointi verkkopalvelun uudistamisessa: onnistumisen edellytys vai nice-to-have lisäpalvelu?

Mihin verkkopalvelua toteutettaessa tarvitaan konseptointia? Eikö verkkopalvelua voi vain määritellä ja teknisesti toteuttaa? Nämä kysymykset nousevat toisinaan esiin keskustellessamme verkkopalveluista ja niiden uudistamisesta – usein siinä vaiheessa, kun keskustelu kääntyy kustannuksiin. Miksi konseptointi lisää verkkopalvelu-uudistuksen onnistumisen edellytyksiä?

Jokainen yritys on yksilöllinen ja niin on myös verkkopalvelun rooli osana sen liiketoimintaa. Joissain yrityksissä liiketoiminnan tavoitteista on varsin suoraviivaisesti johdettavissa myös ne tavoitteet, joihin verkkopalvelun tulee vastata. 

Tällöin sen konseptointi ei ole mittava, useiden päivien tai työpajojen laajuinen ponnistus. Tärkeintä on, että keskustelu aiheesta käydään, ja johtopäätökset dokumentoidaan suunnittelun ja toteutuksen tueksi.

Törmäämme kuitenkin yhä tilanteisiin, joissa verkkopalvelun uudistusprojekti nähdään ennen kaikkea teknisenä toteutuksena – jopa silloinkin kun yrityksen liiketoiminnassa on useita osa-alueita, tarjooma on laaja, kohderyhmiä on monta ja mahdollisesti tarpeita integraatioillekin on useita.

Jos tulokulma verkkopalveluun on korostuneen tekninen, syntyy toisinaan kiusaus ohittaa osa pohjatyöstä – eli juurikin siitä konseptoinnin kokonaisuudesta, jonka me toteuttavana kumppanina koemme tarkoituksenmukaiseksi. 

Tässä meiltä toimittajina vaaditaan hieman itsepintaisuutta, ja sen hyväksymistä, että esimerkiksi tarjouskilpailuissa kaikki alustoja toteuttavat tahot eivät todellakaan tarjoa samaa asiaa.

Konsepti kirkastaa verkkopalvelun roolin liiketoiminnassa

“Lisää liidejä”, kuuluu Rami Melingin, Generaxionin Platforms & Automation -tiimin vetäjän vastaus, kun häntä pyydetään nimeämään yleisin kuulemansa tavoite uudelle verkkopalvelulle.

“Toimialasta riippumatta ehkä yleisin tarve uudistaa yrityksen verkkosivusto on kokemus siitä, ettei se tue yrityksen tarjoamien tuotteiden tai palvelujen kysyntää riittävän hyvin – eli liidejä sen kautta tulee liian vähän. Toinen pääsyy on se, että sivusto on jäänyt ajastaan jälkeen, vähintäänkin teknisesti”, jatkaa Meling.

Meling toteaa, että kaikilla yrityksillä ei kuitenkaan ole kirkastettuna mikä on verkkopalvelun rooli koko bisneksessä – tai mikä se voisi olla.

“Ammattitaidolla johdettu konseptointityö tavallaan pakottaa tähän pohdintaan, ja asemoi yrityksen verkkoläsnäolon ratkaisut ja tavoitteet osaksi liiketoimintastrategiaa, ei pelkästään palaseksi markkinointiviestinnässä.”

Melingin mukaan uutta verkkopalvelua ei välttämättä mielletä mahdollisuudeksi kehittää yrityksen toimintaa, vaikkapa virtaviivaistaa myyntiprosesseja tai automatisoida asiakaspalvelua – ja vapauttaa näin resursseja muuhun käyttöön. 

Tähän liiketoiminnallisen läpivalaisun vaiheeseen kannattaisi hänen mukaansa satsata.

“Tämä voi kuulostaa besserwisseröinniltä tai myynnin maksimoinnilta. Emme väitä, että tietäisimme kaiken paremmin, mutta on tosi inhimillistä tulla vähän sokeaksi omalle toiminnalle. Omassa bisnesarjessa voi myös olla haastavaa pysyä kärryillä teknologian kehittymisestä, joten ulkopuolinen sparraaja voi auttaa näkemään mahdollisuuksia”, sanoo Meling.

“Kumppanina emme halua oikoa toteuttamaan uutta sivustoa ilman, että ymmärrämme kunnolla asiakkaan bisnestä ja kuinka digitaaliset alustat voisivat sitä tukea.” 

Meling painottaa, että asianmukaisesta pohjatyöstä – määrittelyn, konseptoinnin ja suunnittelun vaiheista – ennen alustan valintaa tai teknistä toteutusta hyötyy ennen kaikkea asiakasyrityksen liiketoiminta.

“Kun suunnittelu, eli muun muassa ulkoasu, palvelumuotoilu ja toiminnallisuudet tehdään perusteellisen konseptoinnin pohjalta, vastaa tuleva verkkopalvelu varmemmin niin käyttäjien odotuksiin kuin yrityksen tavoitteisiin.”

Räätälöidyn verkkopalvelun hinta – mistä se koostuu?

Tarjoamme Generaxionissa kahta mallia verkkosivuston rakentamiseen. Yksinkertaisiin tarpeisiin ja usein pienyrityksille soveltuvana ratkaisuna tarjoamme optimoitua ja kustannustehokasta GX-pohjaa (WordPress).

Laajemmat sivustot kannattaa rakentaa joustavasti tarpeiden pohjalta räätälöitynä verkkopalveluna, joita toteutamme WordPress- tai Drupal-alustoille.

Toteuttamiemme räätälöityjen verkkopalvelujen hintahaarukka on noin 20 000 – 100 000 euroa. Kokonaissumma koostuu pääpiirteittäin seuraavista, toisistaan riippuvaisista ja osin limittäisistä tekijöistä:

  • Konsepti, määrittely & palvelumuotoilu
  • Sisältö
  • Toiminnallisuudet
  • Integraatiot
  • Julkaisujärjestelmään & palvelintilaan liittyvät reunaehdot
  • Ylläpito & jatkokehitystarpeet

“Huolellisesti toteutettu konseptointivaihe laajahkolle sivustolle voi olla kustannuksiltaan esimerkiksi noin 40 % kokonaiskustannuksista, ja toteutuksen osuus 60 %, mikäli integraatioiden tarve on kohtuullinen”, valottaa Meling suhdetta.

Jatkuvan kehittämisen merkitystä ei hänen mukaansa voi korostaa liiaksi.

“Parhaimman lopputuloksen saavutamme mallilla, jossa 1. julkaistava sivusto on riittävän hyvä nykyiseen tilanteeseen (minimum viable product, MVP), ja jota seuraavat kehityssprintit. Sprinttiperustaisella mallilla verkkopalvelua kehitetään liiketoiminnan tarpeen sykleissä ja kertyvään dataan perustuen.”

Verkkopalvelun kehittämisen vaiheet räätälöidyissä toteutuksissa.

Parhaimmillaan tämä Melingin mainitsema data ja siihen perustuva analyysi on syväluotaava yhdistelmä tietoa useasta lähteestä: liiketoiminnan eli tyypillisesti myynnin luvuista, markkinoinnin eri kanavien ja toimenpiteiden tuloksista, sekä itse verkkopalvelusta ja digitaalisesta markkinaympäristöstä.

“Näin varmistetaan parhaiten digitaalisen markkinaosuuden kasvua, liiketoiminnan tavoitteisiin vastaamista, sekä kykyä reagoida muutoksiin markkinoilla”, päättää Meling

Haluatko keskustella verkkopalvelusi uudistamisesta? Autamme mielellämme!