Uusia sääntöjä, malleja ja mahdollisuuksia
Digitaalisten ympäristöjen kehitys ei tunne taukoja, ja myös vuoden 2025 loppusuoralla on muutoksia seurannut yksi toisensa perään:
Euroopan komission uusi erikoisryhmä (englanniksi task force) uudistaa evästeisiin liittyviä säädöksiä. Tekoälyyn perustuva vibekoodaus (vibe coding) on nyt mahdollista Googlen uudessa AI-mallissa, Gemini 3:ssa – ja Andromeda mullistaa Meta-mainontaa eniten sitten iOS 14 -lanseerauksen.
Näitä ja muutamia muita viime aikojen uudistuksia ruotii joulukuun Xtracts, kuratoitu koosteemme digitaalisen maailman ajankohtaisuuksista.
Euroopan komission uusi erikoisryhmä uudistaa evästeisiin liittyviä säädöksiä.
EU on tunnettu tiukoista ja toisinaan monimutkaisista säädöksistään tekoälyyn ja tietosuojaan liittyen. Tähän ovat törmänneet erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevat start-upit ja muut yritykset toiminnassaan, ja erityisesti palveluidensa käyttäjiä koskevan datan oikeanlaisessa käsittelyssä.
Aiemmin EU on tehnyt muutoksia, jotta käyttäjien suostumuksen ilmaiseminen olisi läpinäkyvämpää ja käyttäjäystävällisempää, mutta nyt se ottaa järeämpiä keinoja käyttöön: uusi euroopanlaajuinen erikoisryhmä ottaa yritysten käyttämät evästehyväksynnät ja digitaalisen seurannan käytännöt tarkempaan syyniin. Erikoisryhmän työn tarkoituksena on ehkäistä harhaanjohtavien ja käyttäjää epäedullisiin tilanteisiin ohjaavia ratkaisuja verkkosivustoilla ja muissa digitaalisissa palveluissa. Käyttäjille halutaan turvata tosiasiallinen mahdollisuus päättää omista valinnoistaan ja itseään koskevien tietojen käsittelystä, ilman että heidän on jatkuvasti klikattava ja suljettava erinäisiä pop-up-ikkunoita.
Muutokset tulevat vaikuttamaan siihen kuinka usein evästeikkunat näkyvät käyttäjälle ja mahdollistavat sen, että käyttäjä voi yhdellä klikkauksella ottaa kantaa evästeisiin, ja tämä suostumuksen ilmaisu tulee säilymään selaimen keskeisissä asetuksissa.
Uudistuksen myötä sekä käyttäjien että yritysten pitäisi jatkossa pystyä navigoimaan evästeviidakossa paremmin.
Lähde: The EU Commission
Googlen Gemimi 3 toi “vibekoodauksen” saataville
Google lanseerasi hiljattain Gemini 3:n, yhtiön tähän mennessä edistyksellisimmän tekoälymallin, jota voidaan pitää merkittävänä teknologiamuutoksena. Mallia markkinoidaan erityisesti sen kyvyillä ymmärtää konteksteja merkittävästi edeltäjiään syvällisemmin: tämä näkyy tekoälymallin kyvyssä käsitellä tekstejä, kuvia, ääntä ja videota – ja jopa tuottaa koodia – ymmärtäen aiheyhteyttä.
Gemini 3 toi markkinoille Googlen mukaan ”generatiiviset rajapinnat” (generative interfaces), mikä antaa tekoälymallille itselleen päätösvaltaa minkätyyliset tuotokset vastaavat parhaiten käyttäjän promptiin eli kehotteeseen. Malli kokoaa myös itsenäisesti visuaalisia näkymiä (layouts) and dynaamisia näyttöjä, sen sijaan että se palauttaisi vastauksena pelkkiä tekstisisältölohkoja.
Tämä lähestymistapa muistuttaa läheisesti “vibekoodausta,” jossa käyttäjät kuvailevat selkokielisesti toivomansa lopputuloksen ja antavat tekoälymallin koostaa tai koodata käyttöliittymän, jonka se uskoo johtavan tavoitteiden saavuttamiseen.
Mallin turvallisuustestaukseen on suhtauduttu huolellisesti: Google vakuuttaa, että Gemini 3 on aikaisempia AI-malleja kestävämpi väärinkäytöksiä ja hakkereiden haitallista käskyjen manipulointia (prompt injection) vastaan.
Lähde: Technology Review
Andromeda on suurin muutos Meta-mainonnassa sitten iOS 14:n
Meta on julkaissut vaiheittain merkittävimmän päivityksensa sitten iOS 14:n: Andromedan, tekoälypohjaisen mainosten jakelualgoritmin. Jos yrityksenne Facebook- ja Instagram-mainonnassa on viimeisen vuoden aikana esiintynyt ennakoimattomia muutoksia, on taustalla mitä todennäköisimmin tämä uutuus.
Andromeda on ensimmäinen osa Metan uudenlaisessa mainosmoottorissa: kun käyttäjälle ollaan näyttämässä mainosta, järjestelmän on täytynyt tehdä valinta jopa miljoonien eri vaihtoehtojen välillä. Andromeda kaventaa vaihtoehdot muutamaan tuhanteen kandidaattiin, vain millisekuntien viiveellä.
Andromeda on rakennettu huomattavasti tehokkaamman teknisen alustan päälle, ja sen mainosten luokitteluun käyttämät mallit (ad-ranking models) ovat 10 000 kertaa monimutkaisempia. Kyse ei siis ole teknologian hienosäädöstä vaan perustavanlaatuisesta teknologian päivityksestä.
Ennen Andromedan käyttöönottoa useimmat mainostajat rakensivat kampanjansa tarkasti rajatuille yleisöille ja toivat kampanjan käyttöön 4–5 mainosvaihtoehtoa, joissa oli vain vähän luovien ratkaisujen variaatiota. Näistä algoritmi tunnisti nopeasti “voittavan” mainoksen ja kohdensi sille lähes koko budjetin, muiden mainosversioiden jäädessä käyttämättä.
Nyt kun uusi järjestelmä on tuotu käytettäväksi, on helppo katsoa peräpeiliin ja todeta ettei aiempi logiikka ollut missään nimessä optimaalinen – mutta silloisilla ”säännöillä” se oli toimiva. Nyt vanhat tavat toteuttaa mainontaa eivät kuitenkaan enää toimi: Andromedan aikakaudella vanha lähestymistapa ei ole pelkästään tehoton, vaan sen mukaan toimiminen voi olla suorastaan haitallista kampanjoiden tuloksellisuudelle.
Lähde: Engineering at Meta
Onko Googlen Pomelli uusi “markkinoinnin taikasauva”?
Googlen AI-universumi tuntuu laajentuvan lähes kaikkiin suuntiin. Nyt Google Labs tuo yhteistyössä DeepMindin kanssa markkinoille Pomellin, tekoälyavusteisen markkinointityökalun, joka on suunnattu pk-yrityksille.
Pomellia kuvaillaan kokeelliseksi työkaluksi, joka skannaa läpi yrityksen verkkosivuston ja muodostaa tämän perusteella yrityksen ”DNA-profiilin”. Sen osia ovat tone of voice, värimaailma, typografia ja visuaalinen tyyli. Pomelli hyödyntää tätä profiilimäärittelyä generoidakseen kampanjaideoita ja brändinmukaisia mainoksia, postauksia SoMe-kanaviin, mainosviestejä ja grafiikoita, jotka noudattelevat brändin identiteettiä.
Pomelli Labs eroaa aikaisemmista AI-työkaluista erityisesti siinä, että se yhdistää datan ymmärrystä ja luovaa toteutusta. Geneeristen ideoiden tuottamisen sijaan Pomelli pyrkii syvällisesti ymmärtämään brändin äänensävyä, tyyliä ja arvoja sivustolta, joka sille osoitetaan lähteeksi. Tämä parantaa huomattavasti mahdollisuuksia onnistua kohderyhmiä palvelevan sisällön luomisessa AI-avusteisesti – ja siksi Pomellia kannattaakin harkita osaksi markkinointistrategian jalkauttamista.
Pomelli Labs on vielä tällä hetkellä rajattu VPN-yhteydellä käytettäväksi. Työkalun saavutettavuus ei ole näin aivan paras mahdollinen, mutta on silti kiinnostavaa seurata tuleeko siitä laajalle joukolle markkinoinnin toteuttajia hyvä työkalu tekoälyavusteisen luovan sisällön ideoinnissa ja toteutuksessa.
Lähde: Search Engine Journal
TikTokissa voi rajoittaa AI-generoidun sisällön määrää omassa feedissä
Tekoälyllä tuotettua sisältöä (AI-Generated Content, AIGC) on hankalaa välttää. Aidon, ihmisen tuottaman sisällön ja täysin AI-generoidun sisällön erottaminen toisistaan on myös entistä vaikeampaa, sillä sisällön manipulointi on kehittynyt valtavasti ja moni AI-sisältö tuntuu hämmentävän elämänmakuiselta. Disinformaation leviämisen riski huolestuttaa aiheellisesti monia.
TikTok reagoi osaltaan alalla voimistuvaan trendiin, ja vastaa kasvavaan vaatimukseen AI-generoidun sisällön kontrolloimisesta – sekä käyttäjät että lainsäätäjät vaativat somealustoilta toimia, jotka parantaisivat AI-sisällön läpinäkyvyyttä ja mahdollistavat sen rajoittamista. TikTok on tuomassa omaan palveluunsa ominaisuuden, jolla käyttäjä voi rajoittaa AI-generoidun sisällön määrää omassa sisältövirrassaaan (For You feed). Käyttäjänä kuka tahansa meistä voi siis vähentää AI-generoitujen videoiden katselua, vaikka itse videoiden määrä feedissä ei tästä mihinkään vähene.
Iso joukko käyttäjiä on kyllästynyt geneerisen, falskilta tuntuvan AI-täytesisällön (AI slop) määrään, ja on myös kritisoinut tätä äänekkäästi. TikTokin uudistus on selvästi vastaus tähän kritiikkiin.
Myös mainostajien on siis huomioitava uuden ominaisuuden mahdolliset vaikutukset, mikäli brändin markkinoinnissa on käytetty AI-generoitua sisältöä. Laadukkaan, aidon ja luovaan suunnitteluun nojavan sisällön arvo nousee tämänkin uudistuksen myötä.
Lähde: Social Media Today
