LinkedIn-käyttäjät tuskin ovat välttyneet huomaamasta, että postaukset omassa feedissä muistuttavat yhä useammin toinen toistaan. Julkaisuissa toistuu usein sama rakenne ja hyvin samankaltaisia lauseita. Kaksi toisiinsa liitettyä asiaa, joiden on tarkoitus ilmaista jotain syvällistä, mutta jotka usein tarkoittavat kovin vähän:
”Tämä ei ole vain kampanja, tämä on liike.”
”Tässä ei ole kyse markkinoinnista, tässä on kyse ihmisistä.”
Ilmiö on hyvin yleinen, ja siihen viitataan monella eri termillä: kokonaan tai lähes kokonaan AI-botin kirjoittamaa sisältöä kutsutaan englanniksi muun muassa termeillä AI-slop ja AI-spam. Suomeksi yksi vakiintumassa olevista termeistä on tekoälytauhka. Yhteistä tälle sisällölle on se, ettei sen laatimisessa ole juuri ollenkaan ihmisen ajattelua tai asiantuntemusta taustalla.
LinkedIn vaikuttaa saaneen AI-sisällöstä tarpeekseen, ja alusta on ryhtynyt toimiin rajoittaakseen ilmiön aiheuttamaa haittaa. Näillä toimilla on vaikutusta käyttäjien ja yritystilien näkyvyyteen syöteessä (englanniksi feed), ja myös siihen kuinka esimerkiksi ChatGPT nostaa yrityksiä esiin, kun käyttäjät tekevät tiettyä toimialaa koskevia hakuja tai kysymyksiä.
LinkedIn tiukentaa otettaan AI-teksteihin
Ongelma ulottuu LinkedIniä laajemmalle
Ilmiöstä on jo olemassa kokonainen teoria, jota kutsutaan dead internet theoryksi. Sen mukaan yhä suurempi osa internetin tekstisisällöstä syntyy nykyään koneiden tuottamana – ja on suunnattu koneille.
Cloudflare, internetin infrastruktuuri- ja tietoturvapalveluita tarjoava teknologiayhtiö, on julkaissut väitettä tukevia lukuja. Sen mukaan AI-liikenne maailmanlaajuisilla palvelimilla ylitti keväällä 2026 ensimmäistä kertaa ihmisten tuottaman liikenteen määrän.
LinkedIn päätti heinäkuun lopulla tehdä asialle jotakin konkreettista. Alusta julkaisi uuden toiminnon, jonka avulla käyttäjät voivat ilmoittaa julkaisuista, jotka vaikuttavat kokonaan AI-tuotetulta tekstiltä.
Julkaisun oikeassa yläkulmassa olevasta kolmesta pisteestä voi valita ilmoitusvaihtoehdon ”Näyttää tekoälysotkulta”. Samalla LinkedIn poisti oman ”paranna julkaisua” -työkalunsa, joka pystyi aiemmin muokkaamaan käyttäjien julkaisuja tekoälyn avulla.
LinkedInin tuotepäällikkö kertoi julkisesti hyvin suoraan, miksi uudistuksia tehtiin: ihmiset tulevat alustalle kohtaamaan oikeita ihmisiä ja kuulemaan aitoja ajatuksia ja kokemuksia – eivät lukemaan tekstiä, jonka robotti on sylkäissyt ulos hetkessä.
Käyttäjät reagoivat nopeasti uudistuksiin, ja kahden ensimmäisen viikon aikana jo yli miljoona ihmistä käytti uutta ilmoitustoimintoa. Toiminto näyttää myös tehoavan: LinkedIn kertoo itse, että ilmoitetut julkaisut menettävät sen jälkeen noin puolet näkyvyydestään.
Miksi AI-sisällön rajoittaminen on LinkedInille tärkeää?
Koska se on huonoa liiketoiminnalle. Mikäli käyttäjät kyllästyvät bottien tekemään sisältöön, vähentävät he alustalla viettämäänsä aikaa. Tämä vaikuttaa tietenkin alustan liiketoimintaan ja sen kasvumahdollisuuksiin. Pelkät tyyliseikat eivät aina ohjaa toimenpiteitä, bisnes kylläkin.
Mitä tapahtuu kokonaisnäkyvyydelle, kun LinkedIn rajoittaa AI-tekstien näkyvyyttä?
Vaikutukset näkyvyydelle eivät rajoitu vain siihen, miten yrityksen julkaisut menestyvät LinkedInin syötteessä. Kyse on myös siitä, löytävätkö botit yrityksen ja sen tarjooman silloin, kun joku kysyy esimerkiksi ChatGPTilta, mikä tuote, ratkaisu tai vaikkapa palveluntarjoaja heidän kannattaisi valita.
Tässä on kyse AI-löydettävyydestä, ja sen varmistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä käytetään termiä GEO (Generative Engine Optimization). Se muistuttaa ja linkittyy vahvasti perinteiseen hakukoneoptimointiin (Search Engine Optimization, SEO), mutta tapahtuu (osin) eri ympäristöissä. Aiemmin tavoitteena oli päästä mahdollisimman korkealle Googlen ensimmäisten hakutulosten joukossa. Nyt tavoitteena on olla lähde, josta tekoäly hakee vastauksensa – tai suoraan ratkaisu, jota se käyttäjälleen suosittelee.
Kun potentiaalinen asiakas esimerkiksi kirjoittaa ChatGPT:lle kysymyksen: ”Minkä toimiston valitsisin kumppaniksi B2B-markkinointiin?”, ChatGPT ryhtyy etsimään vastauksia lähteistä, joihin se luottaa. Juuri tässä LinkedIn tulee mukaan kuvaan.
Norjalainen analytiikkayhtiö Meltwater on tehnyt yhteistyössä LinkedInin kanssa laajan tutkimuksen, jossa tarkasteltiin lähes kymmentä miljoonaa AI-viittausta ChatGPTissa, Geminissä, Copilotissa, Claudessa ja Googlen hakutulosten AI Overview’ssa. LinkedIn oli tutkimuksessa toiseksi eniten siteerattu lähde. Vastaavaa tutkimustietoa juuri Suomen markkinasta ei tietääksemme ole saatavilla, mutta kansainvälisesti LinkedIn on kuitenkin yksi tärkeimmistä lähteistä, joita tekoäly käyttää vastauksissaan.
Kaikista tekoälyalustoilla tehdyistä LinkedIn-viittauksista kolme neljästä tulee henkilökohtaisista profiileista. Toisin sanoen vain joka neljäs tulee yrityssivulta. Jos yritystä koskevaa sisältöä on löydettävissä ainoastaan yrityssivun julkaisuista, eivätkä sen työntekijät julkaise yritykseen liittyvistä palveluista tai osaamisesta henkilökohtaisissa profiileissa, on yritys käytännössä näkymätön suurelle osalle potentiaalisesta kiinnostuksesta.
Yrityssivu ei siltikään ole muuttunut merkityksettömäksi, vaan molempia tarvitaan. Painopiste on kuitenkin siirtynyt vahvasti henkilökohtaisten profiilien suuntaan, mikä on myös järkevää: asiantuntijan oma viestintä koetaan luotettavammaksi kuin suoraan yritykseltä tuleva viestintä.
Kuinka laatia julkaisuja, joita AI siteeraa?
Aiemmin mainittu Meltwaterin tutkimus nostaa esiin myös selkeitä piirteitä niissä LinkedIn-julkaisuissa, joita tekoäly siteeraa.
Lähes kaikissa eniten siteeratuissa julkaisuissa käytetään luettelomuotoa, ja yhdeksässä kymmenestä on lyhyt ja selkeä otsikko.
Kolmessa neljästä eniten siteraatuista julkaisuissa mainitaan nimeltä jokin konkreettinen yritys tai työkalu, ja kaksi kolmesta sisältää konkreettisia lukuja.
Nämä havainnot ovat varsin loogisia, sillä tekoäly suosii tietoa, jota on helppo lukea, ymmärtää ja hyödyntää uudelleen. Samaan tapaan kuin ihminen usein silmäilee pitkää tekstiä löytääkseen nopeasti etsimänsä vastauksen.
On myös merkillepantavaa, ettei seuraajien määrä ole niin merkittävä kuin voisi kuvitella: yli puolella eniten AI siteeraamista profiileista on alle 10 000 seuraajaa. Sisällön on kuitenkin oltava suhteellisen tuoretta. Noin puolet kaikista viittauksista tulee julkaisuista, jotka ovat alle kolme kuukautta vanhoja.
LinkedIn teki myös muutoksia omaan syötealgoritmiinsä keväällä 2026. Algoritmi hyödyntää nyt tekoälyä sisällön ja käyttäjien yhdistämiseen, ja vähentää tarkoituksella tietynlaisten julkaisujen näkyvyyttä. Näitä ovat esimerkiksi sitoutumista kalastelevat julkaisut, kuten ”kirjoita kyllä kommenttikenttään”, uudelleen käytetty sisältö, joka ei tarjoa uutta näkökulmaa, sekä geneerinen AI-teksti.
LinkedIn-julkaisujen keskimääräinen tavoittavuus (reach) on muutosten seurauksena laskenut alustalla huomattavasti. Tavoittavuus on valistuneiden arvioiden mukaan laskenut puoleen tai jopa yhteen kolmasosaan aiemmasta tasosta.
Samaan aikaan tapahtuu kaksi asiaa
LinkedInin oma algoritmi vähentää heikkolaatuisen AI-sisällön näkyvyyttä, ja toisaalta ChatGPTn ja Googlen AI Overview’n kaltaiset AI-alustat suosivat asiantuntevaa ja lisäarvoa tuottavaa, vahvaa sisältöä. Tämä on hyvä uutinen kirjoittajille, jotka jo valmiiksi panostavat aidosti ja konkreettisesti hyödyllisen sisällön laatimiseen, ja hyödyntävät tarvittaessa hieman hyväksi havaitsemaansa AI-työkalua matkan varrella.
Tämä ei tarkoita, etteikö AI voisi jatkossakin olla apuna LinkedIn-julkaisujen tekemisessä. Päinvastoin, siitä voi olla paljon hyötyä esimerkiksi ideoinnissa, jäsentelyssä ja tekstin hiomisessa. AI:lle ei voi kuitenkaan ulkoistaa vastuuta tekstin kokonaisuudesta, ajattelusta puhumattakaan. Asiantuntijan täytyy edelleen itse ohjata halutun viestin sisältöä ja seistä sen takana.
LinkedIn-aktiivisuus lähtee usein keskijohdosta
Tribal Impactin tuoreessa tutkimuksessa seurattiin 860 B2B-yritystä eri puolilta maailmaa 40 kuukauden ajan (vuosina 2023–2026). Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa sitä, miten johtajien ja työntekijöiden aktiivisuus LinkedInissä liittyy toisiinsa.
Yksi kiinnostavimmista havainnoista liittyy ylimmän johdon alapuolella olevaan johtamistasoon. Yrityksissä, joissa VP- ja Director-tason johtajat ovat aktiivisimpia LinkedInissä, todettiin muiden työntekijöiden julkaisuaktiivisuus neljä kertaa suuremmaksi kuin yrityksissä, joissa tämä johtamistaso on vähiten aktiivinen. Lisäksi 80 prosentissa tutkimukseen kuuluneista yrityksistä keskijohdon aktiivisuus tietyn kuukauden aikana ennusti työntekijöiden aktiivisuutta seuraavana kuukautena.
Miksi juuri keskijohto on tärkeä?
Toimitusjohtaja voi näyttää esimerkkiä koko organisaatiolle, mutta työntekijän näkökulmasta oma esihenkilö tai lähin johtaja on usein paljon konkreettisempi roolimalli. Kun tämä henkilö jakaa asiantuntemustaan LinkedInissä ja tekee sen säännöllisesti, kynnys muidenkin osallistumiselle voi madaltua.
Parhaimmillaan kyse ei ole vain yksittäisten henkilöiden aktiivisuudesta, vaan organisaation sisällä tapahtuvasta ketjureaktiosta. Ylimmän johdon toiminta vaikuttaa keskijohtoon, ja keskijohdon toiminta puolestaan työntekijöihin.
B2B-yrityksen markkinoinnin näkökulmasta käytännön vinkki voisi olla seuraava: kaikkea energiaa ei kannata käyttää toimitusjohtajan henkilöbrändin rakentamiseen, vaan myös keskijohtoa ja muita asiantuntijoita kannattaa pyrkiä konkreettisesti tukemaan LinkedIn-näkyvyyden rakentamisessa. Ehdotukset hyvistä aiheista, esimerkit postausten rakenteesta tai vaikkapa säännölliset sparraukset voivat huomattavasti helpottaa julkaisemista.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
LinkedInissä kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miltä sisältö kuulostaa ja mitä lisäarvoa se tarjoaa lukijalle. Geneerisen AI-tekstin sijaan lukijalle hyödyllisiä ovat omien kokemusten, näkemysten ja konkreettisten havaintojen jakaminen. Sisällöstä on tietenkin myös hyvä tehdä helposti hahmotettavaa: selkeä rakenne, konkreettiset esimerkit ja luvut auttavat sekä ihmislukijaa että AI-työkaluja ymmärtämään, mistä julkaisussa on kyse.
Jos yrityksenne tavoitteena on tulla löydetyksi myös silloin, kun potentiaalinen asiakas etsii tietoa AI-palvelun avulla, on LinkedIn-julkaisut tärkeää nähdä osana laajempaa löydettävyyttä. Sisältöä ei tule kirjoittaa koneita varten, vaan hyvä, hyödyllinen ja tunnistettavasti itse tuotettu sisältö toimii nyt useammassa ympäristössä kuin vain LinkedInin syötteessä
