Kun suunnittelemme vaikkapa tulevaa lomamatkaa, yhä useampi meistä huomaa kysyvänsä ChatGPT:ltä, Perplexityltä tai Geminiltä suosituksia hotelleista tai muista palveluista – sen sijaan että avaisimme Googlen. Sama muutos on tapahtunut työrooleissa ja tavoissa lähestyä hankintoja myös B2B-toimialoilla: yrityspäättäjät keskustelevat tekoälyn kanssa ratkoakseen liiketoiminnan haasteita, ja pyytävät sitä kokoamaan mahdollisia vastauksia puolestaan.
Teknologian kehitysvauhti on hurja ja sovellusten syntytahti samoin, mutta kyse ei ehkä siltikään ole ensisijaisesti teknologian muutoksesta, vaan meistä ihmisistä: käyttäytymisemme ja tavat löytää tietoa ovat murroksessa.
Hakukoneista tekoälytyökaluihin – mikä on muuttunut?
Totuimmme parin vuosikymmenen ajan hakemaan tietoa, inspiraatiota ja vaihtoehtoja kaipaamistamme tuotteista, palveluista ja ratkaisuista Googlesta ja muista hakukoneista. Yrityksille ja brändeille asiakkaiden harkintakoriin pääsemisessä oli ensisijaisesti kyse hakutuloksissa riittävän korkealle sijoittumisesta, ja potentiaalisen asiakkaan vakuuttaminen tapahtui omalla verkkosivustolla.
Nyt tekoälyltä kysytään suosituksia usein tarkoilla ja monitahoisilla tilanteen, tarpeen tai ongelman kuvauksilla. Käyttäjästä riippuen nämä käskyt eli promptit voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia, poiketen perinteisestä hakukonehausta, jossa on perinteisesti käytetty yksittäistä termiä tai muutaman sanan hakulauseketta. Tekoälyn kanssa asioidessamme käytämme tyypillisesti useita kymmeniä hakutermejä, kun keskustelua käydään kokonaisin lausein ja seikkaperäisemmin.
Perinteisen hakukoneen antaman linkkilistauksen sijaan tekoälytyökalu tai hakukoneen tekoälyominaisuus antaa käyttäjälleen valmiin vastauksen – ja näissä vastauksissa vain osa yrityksistä mainitaan. GEO (Generative Engine Optimization) eli tekoälyoptiomointi onkin noussut SEO:n (Search Engine Optimization) eli perinteisen hakukoneoptimoinnin rinnalle tärkeäksi tuloksellisen markkinoinnin kivijalaksi.
Miksi osa kilpailijoista näkyy AI-vastauksissa – ja teidän yrityksenne ei?
Hype GEO:n ympärillä on viimeisen parin vuoden aikana ollut melkoinen, ja lähes samaa tarkoittavia kirjainlyhenteitä kuten AEO (Answer Engine Optimization) ja LLMO (Large Language Model Optimization) on niitäkin syntynyt useita. Osa yrityksistä on herännyt aiemmin sisältöjen optimointiin tässä vastauskoneiden ajassa, mutta pelkästään GEO-toimenpiteiden tekemisestä tai tekemättä jättämisestä ei AI-näkyvyyden nykytila ole kiinni.
Kärkisijat orgaanisissa hakutuloksissa eivät välttämättä tuo enää samalla tavalla sivustoliikennettä kuin ennen, koska AI-tiivistelmät ja muut rikastetut hakutulokset vievät ”pinta-alaa” hakutuloksissa. Pieni toimija voi saada suoraan näkyvyyttä tekoälyn vastauksessa ohi isojen toimijoiden maksetun mainonnan ja orgaanisten linkkien.
Yhteistä yrityksille ja brändeille, jotka nousevat tekoälybottien vastauksiin on ainakin se, että niistä puhutaan eri osissa internetiä ja ne näyttäytyvät eri tekoälysovelluksille luotettavina. Mitä kriittisemmästä toimialasta on kyse, sitä korkeampi on AI:n kynnys suositella tiettyä tuotetta tai palvelua. Tekoälyhakukoneet vaativat korkean riskin aloilla poikkeuksellisen vahvaa näyttöä luotettavuudesta ja asiantuntemuksesta ennen kuin ne ”uskaltavat” nostaa yrityksen vastauksiinsa.
Rajusti yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että luotetettavuus AI:n silmissä syntyy pitkälti samoista asioista kuin millä perinteiset hakukoneet arvottavat verkkosivustoja: sisällön tulee olla selkeää, verkkosivuston ja esimerkiksi somekanavissa annetun tiedon yhtenäistä sekä johdonmukaista, ja yritys tai brändi kerää muilta toimijoilta viittauksia positiivisissa yhteyksissä.
Tekoälyhakukoneet arvostavat tuoretta, päivitettyä sisältöä. Säännöllisesti päivittyvät sivustot pääsevät varmemmin lähteiksi, koska tekoäly haluaa tarjota käyttäjälle mahdollisimman ajantasaista tietoa.
Mikä on SEO-toimenpiteiden rooli nykyisin?
Sanottakoon se varmuuden vuoksi heti alkuun: SEO ei ole kuollut,
Jos hakukonelöydettävyyden perusasiat eivät ole kunnossa, eivät GEO-toimenpiteetkään tuo merkittäviä, pitkäkestoisia tuloksia. Sivuston pitää olla indeksoitavissa, ja sisällön jäsentelyn, rakenteellisen datan eli schemamerkintöjen sekä sisäisten linkitysten olla kunnossa, jotta botit ymmärtävät asioiden väliset suhteet. Sivuston tulee tietenkin myös toimia teknisesti moitteettomasti ja latautua nopeasti.
Hakukonenäkyvyyden varmistaminen ja pitkänjänteisyys on siis edelleen tärkeää, mutta jos tavoitteena on löytyä myös tekoälyn muodostamista vastauksista, tarvitaan laajempaa löydettävyyden kehittämistä.
Miten löydettävyyttä kehitetään vuonna 2026?
Sisällön muotoilu on erityisen merkityksellistä sille, kuinka hyvin tekoäly ymmärtää mistä sisällössä on kyse. Esimerkiksi FAQ:t eli usein kysytyt kysymykset vastauksineen, case-esimerkit, oppaat tai asiantuntija-artikkelit sekä listat ovat hyvä tapa muotoilla sisältöjä asiantuntevasti mutta ymmärrettävästi – ja samalla ihmislukijalle helposti omaksuttavaksi. Selkokieliset HTML-elementit, eli sisältöä ihmisten lisäksi hakukoneille kuvaavat koodin osat ovat edelleen tärkeitä, samoin sivuston sisältöjen metatiedot.
Jo aiemmin mainitut schema-merkinnät ovat GEO:n myötä kasvattaneet uudelleen merkitystään. Niillä kerrotaan AI-boteille koodipuolella mikä sivuston sisällön niin kutsuttu pihvi on. Schema-merkintöihin voi myös liittää tietoa yrityksestä, tuotetietoja, sekä esimerkiksi aitoja tuotearvosteluja. Tämä kaikki rakentaa asiantuntijuutta ja luotettavuutta, jonka myötä AI-botit voivat alkaa suosia kyseistä brändiä tai yritystä.
Tekoälybotit pystyvät yhdistämään signaaleja luotettavasta ja ristiriidattomasta tiedosta, ratkaisuista tai kokemuksista tiettyyn brändiin, mikä korostaa vahvan ja johdonmukaisen brändin merkitystä. Asiakasarviot, karttatiedot, auktoriteettia vahvistavat viittaukset asiantuntijoiden ja vaikuttajien toimesta, brändin maininnat eri yhteyksissä – nämä ja monet muut elementit muodostavat markkinointiviestinnällisen kokonaisuuden, jota AI-botit arvioivat. Mitä vahvemmin brändi yhdistyy luotettaviin lähteisiin ja myönteisiin kokemuksiin, niin sitä paremmat edellytykset näkyvyydelle ja bottien suosituksille on olemassa.
Kilpailua siitä, ketkä pääsevät mukaan tekoälyn antamiin vastauksiin käydään siis enemmän tai vähemmän ympäri internetiä, ja monella toimialalla todellinen kisa on vasta käynnistymässä. Ketteryydellä ja johdonmukaisuudella pienempikin yritys voi menestyä vastauskoneiden aikakaudella – kunhan kokonaisvaltaiseen löydettävyyden kehittämiseen panostaa viimeistään nyt.
